Runoja, kirjoittanut Veikko Valtonen

                                  I

              Käännän itseni nurin kuin takin

             panen sen päälleni ja

             näytän todella kummalliselta.

             Tapaan tuttuja

             evätkä he mitään huomaa

             kysyvät vain:

              oliko kesällä kuumaa?

                                   II

             Kaupunki

              jossa asun on

              meren rannalla.

             Joskus jään

             miettimään sitä

             miten olenkaan

             tänne joutunut

             niin kuin nyt

             kukaan siihen

             osaisi vastata

             miksi ihminen

             on siellä missä on

             eikä jossain muualla.

             Se on

             katkeamaton ketju

             tapahtumia

             niin kaukaa

             että sen osaa

             vain aavistaa.

             Jos

             yksikin lenkki

             olisi pettänyt

             kuka silloin

             ilmestyisi mereltä

             kuka kulkisi rantaa

             kuka pysäyttäisi sinut

             kadun kulmassa?

             Kaikki lenkit

             ovat pitäneet!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *